17.5.2018

Kehitysyhteistyö

Emmauksen toiminta on tapa jakaa huolia, toivoa ja muutoksen toteutusta. Erilaisten ihmisten tasa-arvoisen rinnakkaiselon edistämiseksi teemme yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa eri puolilla maailmaa. Laadimme kumppanin kanssa suunnitelman, jossa paikallinen taho vastaa toteutuksesta ja Emmaus osasta rahoitusta. Tulokset arvioidaan yhdessä 1-3 vuoden välein, minkä jälkeen sovitaan jatkosta. Tavoitteista riippuen yhteistyö voi olla lyhytaikaista tai kestää pitkään.

Voit osallistua Emmauksen kehitysyhteistyön rahoitukseen eri tavoilla. Kirpputoritulot syntyvät tavaralahjoittajien, vapaaehtoistyöntekijöiden ja ostajien yhteistyönä.

Emmaus Helsinki on aktiivinen jäsen Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo ry:ssä, joka on suomalaisten kansalaisjärjestöjen avoin tietokeskus ja yhteistyöelin.

Emmaus Helsingin kehitysyhteistyökumppani on Kansainväliseen Emmaukseen kuuluva  järjestö: Cuna Nazareth Perussa. Vuonna 2018 aloitimme uuden hankkeen Intiassa yhdessä Siemenpuu-säätiön kanssa.

Peru: Cuna Nazareth

Fundación Cuna Nazareth on 60-luvulla Perun Emmauksen aloitteesta syntynyt kansalaisjärjestö. Se syntyi tarpeesta auttaa lapsia, jotka vanhempien työssäkäynnin vuoksi joutuivat viettämään pitkiä aikoja yksin kotona, vaikka olivat vielä aivan liian pieniä huolehtimaan itsestään. Tällä hetkellä säätiöllä on Liman alueella Chorrillosissa päiväkoti, jossa n. 150 köyhien perheiden lasta saa turvallisen päivähoidon.

Cuna Nazarethin lapset tulevat köyhistä ongelmaperheistä. Päiväkodissa lapset saavat aamiaisen, lounaan ja vielä päivällisen ennen kotiinlähtöä. Aliravittujen lasten kasvua pyritään tukemaan lisäravintein. Lapsille ja heidän perheilleen tarjotaan sekä psykologin että sosiaalityöntekijän palveluita. Säätiön laajempana tavoitteena on köyhyyden ja syrjäytymisen kierteen katkaiseminen, sosiaalisten oikeuksien ulottaminen laajemmalle sekä tasa-arvoisemman aseman luominen slummista tuleville lapsille.

Emmaus Helsinki tukee kirpputorituotollaan päiväkodin toimintaa Kehitysmaayhdistys Pääskyjen välityksellä.

Cuna Nazareth on laajentanut toimintaansa rakentamalla kierrätyskeskuksen, jossa koulutetaan köyhien perheiden työttömistä nuorista kierrätyksen ammattilaisia. Tavoite on parantaa nuorten naisten ja miesten sosiaalista asemaa koulutuksen ja työpaikkojen avulla sekä kohentaa ympäristön tilaa kierrätystoiminnalla. Osa nuorista saa koulutuksen päätyttyä työpaikan kierrätyskeskuksessa, muut lähtevät ammattikoulutuksen saaneina etsimään työtä muualta. Tarkoitus on, että kierrätyskeskuksesta saadulla ylimääräisellä tulolla tuetaan Cuna Nazarethin päiväkodin toimintaa.

Kierrätyskeskuksen suunnittelussa ja rahoituksessa olivat mukana Emmaus Helsinki sekä kolme muuta Suomen Emmaus-ryhmää: Kehitysmaayhdistys Pääskyt, Emmaus Westervik ja Emmaus Åland. Vuosina 2011-2012 rakennettiin puitteet kierrätyskeskukselle, ja sen jälkeen on vakiinnutettu kierrätyskeskuksen toiminta sekä koulutettu ensimmäiset nuoret. Hanke sai Suomen Ulkoministeriön hanketukea.

Alla kierrätyskeskushankkeen esite ja Cuna Nazarethin 50-vuotisjuhlajulkaisu (klikkaamalla kuvaa pääset lukemaan itse dokumenttia).

   

Intia: Parivartan

Pardhi-alkuperäiskansan tukena Intiassa

Kolmen vuoden yhteinen hanke Siemenpuusäätiön kanssa Intiassa on päättynyt. Paikallisena kumppanina on toiminut Parivartan järjestö, joka on perustettu v 1980 Gandhin innoittamana puolustamaan alistetuimpien ihmisryhmien oikeuksia. Hankkeessa tuettiin pardhi-adivasien kamppailua oikeuksiensa ja toimeentulonsa puolesta. Pardhit ovat perinteisesti vaelteleva metsästäjä-keräilijäheimo. Pardhit ovat olleet erittäin hyljityssä asemassa jo Intian siirtomaakaudelta lähtien. Heitä on kohdeltu lainsuojattomina, jotka ovat joutuneet lähes kaikkien – myös muiden adivasiryhmien – syrjimäksi. Perinteinen toimeentulonlähde heille ovat olleet bambukäsityöt. Tämän toimeentulon tuotot ovat kuitenkin erittäin rajoitettuja mm. raaka-aineen eli bambun varsien heikon saatavuuden takia. Ilman metsäoikeuksia pardhit eivät ole voineet hyödyntää metsien bambukasvustoja.

Toimeentulon turvaamiseksi monet pardhit ovat pyrkineet siirtymään enenevästi maanviljelyn harjoittajiksi. Mutta puutteelliset maaoikeudet ja viljelyn heikko tuottavuus ovat pakottaneet erityisesti nuoria pardhi-miehiä hakeutumaan satunnaisiin palkkatöihin. Kylissä olevat naiset ovat yrittäneet tulla toimeen niillä bambutöillä, joita ovat kyenneet paikallisille markkinoille tuottamaan. Näin ollen bambutöiden merkitys yhteisöissä – ja erityisesti naisille – on erittäin keskeinen.

Hanke toteutettiin 98 kylässä Chhattisgarhin osavaltiossa Kankerin ja Kondagaonin piirikunnissa joiden asukkaat, 954 perhettä (5247 ihmistä joista naisia 2655) olivat hankkeen hyödynsaajia. Näistä 2375 henkilöä (joista naisia arviolta puolet eli 1150) on saanut konkreettisia hyötyjä, kuten rekisteröintejä erilaisiin virallisiin tukiohjelmiin, metsäoikeuksiin sekä äänioikeusrekisteröintiin.

Parivartan tuki hankkeessa pardhien järjestäytymistä omista oikeuksistaan tietoisiksi ja niitä ajaviksi paikallisryhmiksi sekä näiden keskinäiseksi yhteistyöverkostoksi. Kylissä perustettiin 25 naisten keskinäistä oma-apuryhmää ja järjestettiin viisi naisten oikeuksiin liittyvää seminaaria. Lisäksi kylien johtajia koulutettiin edustamaan pardhien asiaa eri foorumeilla, painottaen nuorten ja naisten johtajuuden kasvattamista.

Koska alunperin suunniteltu bambukäsitöihin pohjautuva tuotannon monipuolistaminen osoittautui haasteelliseksi ja yhteisöissä heikosti motivoivaksi toiminnaksi, hanketta suunnattiin osittain uusiksi helmikuussa 2020. Päädyttiin sensijaan tukemaan perinteistä bambutaloutta ja sen raaka-aineen saantia sekä toimeentulon vahvistamista maanviljelyllä. Bambuja täydennysistutettiin yhteisöjen omaan käyttöön. Pardheille annettiin koulutusta ja tukea pelto- ja puutarhaviljelyn (mm maissia, papuja, perunaa, yrttejä ja hedelmäpuita) käynnistämiseksi rekisteröidyillä maillaan. Näin pardhi-perheiden ruokavalio on monipuolistunut.

Pardheja koulutettiin ja tuettiin myös hyödyntämään erilaisia hallituksen maaseudulle ja erityisesti alkuperäiskansoille tarkoitettuja sosiaalisia hyvinvointiohjelmia.

COVID-pandemian iskettyä Parivartan jakoi hankealueilla tietoa pandemian torjuntaan liittyen. Lisäksi 200 talouteen jaettiin COVID-sulkutilan aikana ruokatukena välttämättömien kuivatarvikkeiden tukipaketti. Pandemian aikana lasten koulunkäynti on kärsinyt pahasti. Vähitellen koulut ovat nyt avautumassa ja vanhemmat pääsevät taas takaisin toreille myymään bambukäsitöitään.